Opetusportfolion uusin versio

OPETUSANSIOIDEN PORTFOLIO


1 Pedagoginen ajattelu ja koulutus

Hyvä yliopiston opettaja on akateemisena ja yhteiskunnallisena toimijana luova, viisas ja avarakatseinen persoonallisuus, jonka arvopohja ja eettisyys näkyvät hänen työssään. Hän syventää opiskelijoiden tietokäsitystä ja tukee heidän inhimillistä kasvuaan. Tilannetajunsa vuoksi hän on joustava; hänen ajattelunsa on kaavoittumatonta mutta johdonmukaista.

Oman opetusajatteluni avainsanoja ovat opiskelijakeskeisyys, yhteistyö ja kehittyminen. Työni perustuu humanistiselle ja sosio-konstruktivistiselle oppimiskäsitykselle, jonka mukaisia arvoja ovat yksilön kunnioitus, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Näen ihmisessä tiedon aktiivisen konstruoijan sekä määrätietoisen, vastuullisen ja yhteistyötä etsivän toimijan.

Suunnittelen opetustani yhdessä opiskelijoiden kanssa: he vaikuttavat sen aiheisiin, sisältöihin ja työtapoihin. Oppiminen on kursseillani - vuorovaikutteisten ja aktivoivien työtapojen ansiosta - tutkivaa ja yhteisöllistä. Opiskelijat omaksuvat kriittisyyttä, argumentointia ja tieteellistä ajattelua, kun he etsivät, tuottavat ja esittävät toisilleen tietoja ja tulkintoja.


2 Opetuskokemus

Opintoni ja työkokemukseni antavat minulle monipuoliset valmiudet kirjallisuuden opetus- ja ohjaustyöhön. Olen yleisen kirjallisuuden maisteri sekä kotimaisen kirjallisuuden tohtori ja dosentti. Olen opettanut peruskoulussa, lukiossa ja aikuiskoulutuksen kursseilla. Vuodesta 1980 lähtien olen työskennellyt yliopistossa ensin amanuenssina ja tutkimusassistenttina, sitten sivutoimisena ja päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin assistenttina sekä yliassistenttina. Opetan kaikkien arvosanojen opiskelijoita ja lisäksi jatko-opiskelijoita, ja kurssini ovat lukuisista eri aiheista (liite 1).


3 Kirjoja opiskelijoille ja opiskelijoiden kanssa

Suuri osa lähes 240 julkaisustani palvelee opetustyötäni oppi- tai oheismateriaalina. Monet niistä ovat yliopistollisia kurssikirjoja (liite 4.1).

Esittelen luentosarjojeni aloitusmonisteissa yhteiset tavoitteet, työtavat ja kurssin rakenteen. Käytän myös aineistoa, joka antaa näkökulmia ja ideoita kaunokirjallisuuden luovaan luentaan. (Liite 4.2.1.) Eräs opiskelija kiittää selkeistä monistusohjeista, joilla olen neuvonut tenttiin valmistautumisessa ja vastaamisessa (liite 3.26). Erilaisista tehtävistä annan joskus palautetta myös monisteella (ks. liitteet 4.2.2 ja 4.2.3). Lukuvuonna 2006-2007 olen jakanut aineiston, kuten aloitus- ja työohjeet sekä powerpoint-diat, virtuaalisessa ympäristössä, jossa on myös keskustelua ja harjoituksia.

Kursseillani on ideoitu ja pohjustettu useita kirjoja, joihin oppilaat ovat sitten kirjoittaneet. Eräässä on jatko-opiskelija toisena toimittajana. Olen opettanut verkkokirjoittamista, ja opiskelijoiden artikkeleita on ilmestynyt Jyväskylän kaupunginkirjaston sivuilla. He voivat julkaista niitä edelleen, ja ohjaan niitä, vaikka minulla ei ole tänä vuonna aihepiiristä opetusta.

Jo ensimmäinen toimitustyöni eli Renessanssin taide (1981), joka ilmestyi Jyväskylän yliopiston opetusteknologian laitoksen julkaisusarjassa, on tarkoitettu opiskelijoiden käyttöön. Tutkielmani Lassi Nummesta, Elsa Heporaudasta ja muista kirjailijoista ovat olleet luentosarjojen aineistona, samoin kymmenet artikkelini.


… ja kirjoja yhdessä opiskelijoiden kanssa

Opiskelijat ja kollegat ovat saaneet julkaisumahdollisuuden seuraavissa yksin tai yhdessä toisten kanssa toimittamissani julkaisuissa, joista lähes kaikki on pantu alulle pitämilläni kursseilla tai järjestämissäni seminaareissa:
Nainen ja kirjallisuus (JY 1989),
Suuri fuuga (JY 1998),
Kirjallisuus, kieli ja kognitio (Helsinki University Press 2000),
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2004),
Katkos ja kytkös (SKS 2004),
PoMon tila (Kampus Kustannus 2005)

Yliopiston kurssikirjoja
* Väitöskirjani ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”, joka vakiinnutti Suomeen kognitioanalyysin, on kurssikirjana Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden syventävissä opinnoissa.
* Kirjallisuus, kieli ja kognitio (toim. KK & Leena Kirstinä), joka on Suomessa ensimmäinen kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen yleisesitys, on oppikirjana eri yliopistoissa ja oppiaineissa.
* Katkos ja kytkös (toim. KK & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg, SKS) on yliopistollinen oppikirja.
* Artikkelini lyyrisestä proosasta julkaistiin teoksessa 40-luku, joka on yliopiston kurssikirja.
* Artikkelini Uuno Kailaan ekspressionismista ilmestyi yliopistollisessa oppikirjassa Runosta runoon.



4 Opetuksen edistäminen

Uudistan opetustani yhteistyössä opiskelijoiden ja kollegojen kanssa. Tutkimusyhteisön jäseninä opiskelijani osallistuvat erilaisissa hankkeissani oikeaan tutkimustyöhön, mikä onkin nykyisen yliopistopedagogiikan mukaan tärkeää. Yliopiston kolme tehtävää eli opetus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteet toteutuvat tässä toiminnassa. Liitteinä on seminaarien ohjelmia ja esimerkkejä yliopiston ja muun yhteiskunnan välisten yhteyksien saralla tapahtuvasta toiminnastani, joka palvelee opetustani (liitteet 6.1-6.5). – Tarjoan myös kollegoilleni julkaisu- ja esiintymismahdollisuuksia, ja joka kerta aloittaessani uutta hanketta pyydän avoimesti kaikkia halukkaista siihen mukaan.

Olen kehittänyt opetustani sellaiseksi, että jokainen kurssi harjaannuttaisi osallistujia tieteelliseen työskentelyyn. Työskentely on interaktiivista, dialogista ja opiskelijalähtöistä. Siihen sisältyy mm. artikkelien kirjoittamista julkaisuihin, verkkokirjoittamisen opetusta ja verkkojaksoja. Opetukseni laajentaa ja syventää opiskelijoissa kulttuurialan ammattitaitoa myös siten, että he pääsevät mukaan käytännön produktioihin. Pidän kursseja uusista tutkimussuuntauksista ja aiheista, kuten kognitioanalyysista ja postmodernismista.

Annan monimuoto-opetusta, jossa suulliset ja kirjalliset harjoitukset, verkkotyöskentely Optima-ympäristössä ja powerpoint-aineisto täydentävät toisiaan. Opetuksen kehittämis- ja laatutyöni rakentuu opiskelijapalautteen varaan.

Pedagogiset opinnot selkeyttävät pedagogista ajattelua ja auttavat tiedostamaan oman opetustyön taustalla vaikuttavia käsityksiä. Olen suorittanut seuraavia opintokokonaisuuksia:

* Äidinkielen lehtorin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva puheopin tutkinto erinomaisin tiedoin 30.10.1975.
* Kansakoulu-, peruskoulu- ja oppikoululainsäädännön alin arvosana 30.10.1975.
* Kasvatustieteen approbatur.
* Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa 2006 – 2007, 10 op. Opintoihin sisältyy mm. Verkko-opetuksen suunnittelumalli –kurssi ja yliopistopedagogiikan kokonaisuus.
* Portfoliokurssi Jyväskylän yliopistossa 2007, 5 ects.
* Valtakunnallinen TieVie-asiantuntijakoulutus 2006-2007. Helmikuussa 2007 olen suorittanut koulutuksesta 7/15 op., kokonaisuus on suoritettuna 15.5.2007.

Tieto- ja viestintäalan koulutus on lisännyt valmiuksiani oman ammattitaidon arviointiin ja kehittämiseen, samoin muuhun akateemiseen laatu- ja kehittämistyöhön. Tietoni yliopistopedagogiikasta ovat tarkentuneet. TieVie-kehittämishankkeeni koskee opinto-ohjauksen tehostamista, ja pohdin tvt-aineiston opetuskäyttöä liitteenä olevassa tieto- ja viestintäkoulutuksen portfoliossani (liitteet 5.2 ja 5.4). Omat opiskelijani ovat vuodesta toiseen kritisoineet verkkotyöskentelyä kurssien ainoana työtapana, ja annankin heille monimuoto-opetusta.


5 Miten muut näkevät minut opettajana

Kehitän työtäni opetuksesta saadun palautteen varassa: se vaikuttaa kurssien sisältöihin, työtapoihin ja organisointiin. Joskus palaute on niukkaa, kuten opetusnäytteiden arvioinnissa:

Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Englanninkielinen opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden yliassistentin virkaa varten 15.8.2007, hyvä.

Keskimmäistä näytettä kommentoi professori Matti Leiwo palautetekstissään, joka päättyy näin: ”Eli omalta vähäiseltä osaltani minulla on ilo kehua Katriina Kajannesta kirjallisuudentutkijana. Luulen, että myös opiskelijamme ovat valmiit yhtymää tähän arviointiin: Kajanneksen luennoista olen kuullut vain kehuvia kommentteja.” (Liite 3.18.)

Olen pitkään kerännyt systemaattisesti kirjallista palautetta. Liitteenä on jäljennöksiä opiskelijoiden ja joskus kirjallisuuden amanuenssin laatimista ja nimikirjoituksellaan vahvistamista palauteyhteenvedoista. Tulokset ovat poikkeuksetta erinomaisia, ja usein ne hipovat täysiä pisteitä. Esim. Lassi Nummen varhaistuotanto kognitiivisen tutkimuksen valossa 4,5/5, Runomuodot 4,6/5, Keski-Suomen nykykirjallisuus 4,3/5, Lyriikan tutkimus 4,5/5, Suomen kirjallisuuden klassikot 4,7/5 (liitteet 3.1-3.9).

Keskiarvot antavat tilanteesta selkeän kuvan, vaikka ne eivät yksinään riitä palautteeksi. Opiskelijat esittävät samoilla lomakkeilla numeroarvion ja sanallisia kommentteja. Ne ovat yhtäpitäviä keskiarvojen kanssa, kuten heidän muulloinkin kursseistani esittämät kannanotot. Liitteinä on palautetta opetus- ja ohjaustyöstäni (liitteet 3.10-3.28). Virolainen jatko-opiskelija esittää asiasta oman näkemyksensä (liite 3.27).

***

Liitteet

1 Kurssieni nimiä ja aiheita

2 Oppimateriaali
Opetusmonisteita
2 Kotimainen kirjallisuus
3 Lukuvihjeitä: Juhani Aho, Minna Canth ja Arvid Järnefelt
4 Estetiikan perusteet, palautetta ryhmätöistä
5 Kotimainen draama, palautetta kirjallisista harjoitustöistä

6 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön portfolio

7 Seminaariohjelmia
Lassi Nummen juhlaseminaari
Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari: Ihmisen kasvu
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaari
Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa
Humanismin aika
Antiikin kirjallisuus tänään

8 Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry
Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry, yhdistyksen esittely
Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry, toimintakertomus vuodelta 2005
Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry, toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Alueellinen yhteistyö
9 Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa, muistio
10 Kirjakaupunki Jyväskylä, muistio

11 Opiskelijapalautteen yhteenveto
Esimerkkejä opiskelijapalautteen keskiarvoista, ote ainejärjestö Opuksen palautteesta
Fenomenologinen kirjallisuudentutkimus
Lassi Nummen varhaistuotantosta kognitiivisen tutkimuksen valossa
Lyriikan tutkimus
Postmodernismin praktikum
Keski-Suomen nykykirjallisuus
Runomuodot
Suomen kirjallisuuden klassikot
Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus

Opiskelija- ja vertaispalaute



Ohjattuja opinnäytetöitä

Olen saanut olla mukana ohjaamassa joitakin graduja yhdessä professorien kanssa, jokusen olen ohjannut myös yksin. Sellaisia on osa seuraavista, tähdellä merkityissä olen ollut pelkästään toisena tarkastajana. Olen osallistunut myös sellaisten töiden ohjaukseen, joita ei ole tässä luettelossa. Esim. professori Raili Elovaaran jäätyä eläkkeelle lähes kaikki gradun tekijät tulivat ohjattavikseni.

OPINNÄYTETÖIDEN NIMILUETTELOA EI JULKAISTA TÄSSÄ BLOGISSA.


Oppimateriaali

Kirjoja opiskelijoille…
Jo ensimmäinen toimitustyöni eli Renessanssin taide (1981), joka ilmestyi Jyväskylän yliopiston opetusteknologian laitoksen julkaisusarjassa, on tarkoitettu opiskelijoiden käyttöön. Tutkielmani Lassi Nummesta, Elsa Heporaudasta ja muista kirjailijoista ovat olleet luentosarjojen aineistona.

… ja kirjoja yhdessä opiskelijoiden kanssa
Opiskelijat ovat kirjoittaa seuraaviin toimittamiin julkaisuihin:
Nainen ja kirjallisuus (JY 1989),
Suuri fuuga (JY 1998),
Kirjallisuus, kieli ja kognitio (Helsinki University Press 2000),
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2004),
Katkos ja kytkös (SKS 2004),
PoMon tila (Kampus Kustannus 2005)

Yliopiston kurssikirjoja
Väitöskirjani ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”, joka vakiinnutti Suomeen kognitioanalyysin, on kurssikirjana Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden syventävissä opinnoissa. Kirjallisuus, kieli ja kognitio (toim. KK & Leena Kirstinä), joka on Suomessa ensimmäinen kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen yleisesitys, on oppikirjana eri yliopistoissa ja oppiaineissa. Myös Katkos ja kytkös (toim. KK & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg, SKS) on yliopistollinen oppikirja. Artikkelini lyyrisestä proosasta on teoksessa 40-luku, joka on yliopiston kurssikirja, ja artikkelini Uuno Kailaan eskpressionismista ilmestyi yliopistollisessa oppikirjassa Runosta runoon.


Opetuksen kehittämistyö

Alkuvuosien perinteiset akateemiset luentosarjat ovat antaneet sijaa monimuoto-opetukselle ja vuovaikutteiselle toiminnalle. Opiskelijat ovat toivomuksillaan vaikuttaneet siihen, että etsin erilaisia aktivointi- ja suoritustapoja. Mielenkiintoista on työskentely, jossa opiskelija harjoittelee toimimista kirjallisuuskulttuurin eri tehtävissä. Juuri valmistunut opiskelija pitää kurssejani mielenkiintoisina ja hyvin organisoituina, ja hän kertoo olevansa onnellinen siitä, että sai osallistua niille (liite 22).

Olen vuosien aikana kehitellyt rutiinista irrottavia ja tieteelliseen toimintaan opastavia työtapoja; tämän pedagogisen mallin nimi on tutkiva oppiminen. Kurssieni harjoituksissa tulevat havainnollisesti esille tutkimustyön eri vaiheet suunnittelusta ja aineiston kokoamisesta analyysiin ja tulosten arviointiin. Opiskelija oppii tieteenalan näkökulmia, tutkimustiedon käsittelyä ja tulkitsemista. Ohjaan ja koulutan opiskelijoita oppialani asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. Hänen yhteistyötaitonsa karttuvat, ja luottamuksen ilmapiirissä syntyvä kokemus ryhmästä voimavarana vähentää kilpailullisuutta.

Opiskelijoiden ja työtoverien mukaan pystyn ominaisuuksieni ja taitoni ansiosta toteuttamaan nämä periaatteet. He pitävät minua ystävällisenä, toiset huomioon ottavana ja kannustavana persoonana, joka luo toiminnallaan ”myönteisen ja rohkaisevan ilmapiirin” josta välittyy suunnaton innostus opetettaviin asioihin ja joka osaa ”selittää vaikeatkin asiat selvästi ja tarkasti havainnoiden”. Minulla sanotaan olevan ”huumorintajuista kekseliäisyyttä”. (Liitteet 14, , 15, 17, 18).

Olen käyttänyt mm. seuraavia työmuotoja: luento, seminaari, työpaja, suulliset ja kirjalliset harjoitukset (mm. lyhyt pohdintahetki, alustukset, paneelikeskustelu, väittely, vierustoverikeskustelu, roolikeskustelu), verkkotyöskentely materiaaleineen, harjoituksineen, keskusteluineen ja palautteen antoineen.

Kirjatenttien, suullisten tenttien ja luentokertausten lisäksi olen käyttänyt monenlaisia tehtäviä, joissa tietoa sovelletaan. Suoritustapoina ovat olleet mm. opintopiiri, oppimispäiväkirja, luentomuistio, kirjallisuuskritiikin laatiminen, artikkelin kirjoittaminen ja kirjailijahaastattelu.

Yliopistopedagogiikan keskeinen haaste on opintojen ohjausjärjestelmien kehittäminen. Tietotekniikan nopea kehitys on antanut siihen hyvät valmiudet.

Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry, jonka perustajajäsen ja puheenjohtaja olen, on järjestänyt yliopistossa vaikuttavien ja muiden henkilöiden kanssa seminaareja ja muuta toimintaa, joka on palvellut myös opiskelijoita.

Olen käyttänyt mm. seuraavia työmuotoja: luento, seminaari, työpaja, suulliset ja kirjalliset harjoitukset (mm. lyhyt pohdintahetki, alustukset, paneelikeskustelu, väittely, vierustoverikeskustelu, roolikeskustelu), verkkotyöskentely materiaaleineen, harjoituksineen, keskusteluineen ja palautteen antoineen.
Palauteanalyysi

Palaute on samansuuntaista kurssista toiseen. Opiskelijat ovat vuosien ajan antaneet kursseistani nimettöminä palautetta. He ovat itse laskeneet siitä keskiarvon, ja he ovat vahvistaneet palauteyhteenvedon nimikirjoituksellaan. Palaute on ollut poikkeuksetta erinomaista ja hiponut usein korkeinta mahdollista pistemäärää.

Esimerkkejä opiskelijapalautteen keskiarvoista, ote ainejärjestö Opuksen palautteesta


1996 Fenomenologinen kirjallisuudentutkimus, 3,9/5
2000 Lassi Nummen varhaistuotannosta kognitiivisen tutkimuksen valossa, 4,5/5
2001 Lyriikan tutkimus, 4,5/5
2002 Postmodernismin praktikum, 3,5/4
2003 Keski-Suomen nykykirjallisuus, 4,3/5
2003 Runomuodot, 4,6/5
2005 Suomen kirjallisuuden klassikot, 4,7/5
2006 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus, 4/5

Opiskelijoiden ainejärjestö Opus antoi keväällä 2002 Kirjallisuuden laitoksen toiminnasta laitosneuvostolle kirjallisen palautteen, jossa ”haluttiin nostaa esiin muutama kurssi, jotka ovat joidenkin oppilaiden mielestä hyviä esimerkkejä siitä, millaiseen suuntaan haluamme opintojen kehittyvän: Katriina Kajanneksen Lyriikan tutkimus –kurssi koettiin perusteellisena, tietoja syventävänä, asiaan keskittyvänä ja ennen kaikkea tarkoitusta palvelevana opintojen osana”. Toinen esille nostettu kurssi oli Tuomo Lahdelman pitämä.


”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppo tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista”, palautteessa väitetään.

Minua on ensimmäisistä kursseistani tämänhetkisiin asti sanottu innostuneeksi ja innostavaksi opettajaksi. Palautteen antaja kirjoittaa, että minuun sopii hyvin seuraava kuvaus opettajan työstä: tehtävänä ei ole tynnyrin täyttäminen vaan liekin sytyttäminen.

Eräs opiskelija näkee asian näin: ”Kajanneksen kaikkia kursseja on leimannut opettajan erittäin positiivinen innostus ja antautuneisuus kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Opiskelijan kannalta on motivoivaa havaita, kuinka innostunut opettaja voi olla opetettavasta aiheesta!”

Eräs opiskelija kirjoittaa: ”Katriina on aina innostunut työstään. Kotimainen kirjallisuus on hänelle sydämen asia.” Opiskelijapalautteessa on korostettu, että kurssieni sisällöt ja työtavat uudistuvat jatkuvasti. Minun mainitaan kunnioittavan ja kannustavan opiskelijoita ja suhtautuvan heihin tasapuolisesti. Opiskelija kirjoittaa: ”Opiskelijoihin hän jaksaa aina suhtautua innostuneesti, kannustavasti ja joustavasti. Näistä asioista olen kuullut samantapaisia mainintoja myös muilta opiskelijoilta. [--] Hän on paitsi kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä, myös omasta työstään ja sen kehittämisestä.”

Eräs opiskelija kirjoittaa: ”Olen onnellinen siitä, että sain opiskeluaikanani osallistua pitämillesi kursseille. Ne olivat aina ensinnäkin hyvin mielenkiintoisia ja toisaalta – käytännölliseltä kannalta katsottuna – hyvin organisoituja. Erityisen antoisana on mieleeni jäänyt syventävien opintojen lyriikan kurssi.” Opiskelijoiden mukaan annan heille ”monipuolista ja asiantuntevaa palautetta”.

Yhä uudelleen palautteissa toivotaan samanlaisia kursseja, josta palaute annetaan.

Kollega, joka kertoo tehneensä kanssani yhteistyötä seminaarien ja kirjojen merkeissä, kirjoittaa: ”Olen tullut tuntemaan Katriina Kajanneksen innostavana ja mukaansatempaavana esitelmöijänä.” Hänestä osaan yhdistää ”tieteellisen tarkkuuden ja kaunopuheisen esitystaidon”. Kollega mainitsee monet kulttuurialoitteeni.

Eräs väitöskirjaa kirjoittava tutkija, joka on ollut johtamassani tieteellisen seminaarin sektiossa, mainitsee minun osoittautuneen hyväksi ohjaajaksi. Hän huomauttaa, että olen kirjahankkeissa ollut aina ”kannustava ja rakentavan kriittinen”. Kirjoittaja korostaa laaja-alaisuuttani, idearikkauttani ja aikaansaavuuttani sekä sitä, miten paljon olen lyhyessä ajassa julkaissut tutkielmia.

Viimeisessä kappaleessa tutkija kirjoittaa: ”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppoa tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista. Opetus- ja tutkimustehtäviin liittyvästä kutsumustyöasenteesta kertoo, että Kajannes on aina auliisti auttanut myös minua tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka en virallisesti olekaan hänen ohjattavanaan.”


Palautetta ohjaustyöstä

Opiskelijoiden ohjaaminen on haastavaa mutta palkitsevaa, ja käytän siihen runsaasti aikaa. Ohjaan suullisia ja kirjallisia kirjallisuuden harjoituksia ja verkkotehtäviä, esseesuorituksia, henkilökohtaisia opetussuunnitelmia ja opinnäytetöitä. Annan mielelläni asiantuntija-apua Kielten laitoksella opinnäytetöitä kirjoittaville opiskelijoille (liitteet 16 ja 20). Ohjaan opiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja tutkijoita myös seminaarien sektioissa sekä toimittamissani kirjoissa ja muissa hankkeissani, jotka ovat usein yliopistojen ja tieteiden välisiä.

Opiskelijat arvostavat ohjaustani. Yksi on onnellinen siitä, että olen lupautunut ohjaamaan häntä jatko-opinnoissa. Toinen kirjoittaa: ”K:n kanssa on aina ollut helppo tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista. Opetus- ja tutkimustehtäviin liittyvästä kutsumusasenteesta kertoo, että K. on auliisti auttanut minuakin [--]”. (Liitteet 21, 13.)

Matti Kuhna (joka kiittää tästä yhteistyöstä väitöskirjansa alkusanoissa 2004).
Suunnitelmat

Opinto-ohjauksen tehostaminen TieVie-asiantuntijakoulutuksen kehittämishankkeena.
Aineopintojen lopputentin lyriikkajakso verkkokurssina.
Kirjallisuus eheyttäjänä. Kirjallisuusterapiahanke.
Semiotiikka.

Jatkan opettajana järjestelmällistä laatutyötä tavoitteenani ajanmukaiset oppisisällöt, työtavat ja palautejärjestelmä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valikoiva laajentaminen kiinnostaa minua. Aion rakentaa opintojen eri vaiheisiin opinto-ohjausjärjestelmiä. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden ja pro gradu –vaiheen opiskelijat tarvitsisivat omaa foorumiaan, jossa he voivat saada neuvoja, opastusta ja vertaistukea.

Aion kouluttautua edelleen mm. suorittamalla jatkokursseja aloilta, joita olen jo opiskellut. Tähänastinen koulutus on herättänyt yliopistopedagogiikkaan elävän mielenkiinnon. Haluan osallistua alaa koskevaan akateemiseen keskusteluun julkaisuissa ja seminaareissa. Akateemisen maailman ja koko yhteiskunnan muutosvaiheessa tarvitaan avoimuutta, keskustelua ja kehittämisideoita. Tvt-alan koulutukset ovat opettaneet, miten ja mistä niistä löytyy. Minulla on nähdäkseni hyvät valmiudet toimia aktiivisesti nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa yliopistossa.

Toivon voivani osallistua opetuksen uudistamiseen ja koordinointiin oppiaineen, laitoksen ja yliopiston tasolla. Oppiaineessa ja laitoksella olisi tärkeätä jatkaa kurssien niveltämistä toisiinsa. Ydinainesanalyysi, pedagoginen suunnittelu ja uudenlaiset yhteistyökuviot ovat tarpeen.

Kannatan opetuskokeiluja, joissa yhdistetään eri oppiaineissa ja yksiköissä oleva osaaminen ja tehdään yhteistyötä myös oman yliopiston ulkopuolella olevien tahojen kanssa. Minulla on ideoita opetusyhteistyöstä seuraavilla alueilla: semiotiikka, kognitiotiede, kirjallisuusterapia, kirjoittamisen opetus, taiteiden väliset yhteydet ja opettajankoulutus.

Opetusta ja tutkimusta tulisi niveltää toisiinsa nykyistä enemmän, ja kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Verkostoituminen avaa pääsyn laajaan toimintaympäristöön: toiminta esim. semiotiikan verkostoyliopistossa antaa kirjallisuuden oppiaineelle synergiaa. – Matka jatkuu.

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot
2006-2007
Kehittämishanke 31.12.2006
Opinto-ohjauksen tehostaminen
Katriina Kajannes, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Kirjallisuus
katkajan@cc.jyu.fi 2601304, 282442




Päämäärä
Hankkeen päämääränä on opinto-ohjauksen tehostaminen. Konkreettisena sisältönä on vuorovaikutteisen, verkkotyöskentelylle ja opiskelijoiden vertaistuelle pohjautuvan keskustelu- ja opinto-ohjaussivujen suunnittelu. Tarkoitus on tehostaa ja nopeuttaa tiedon kulkua ja sen omaksumista ja samalla auttaa opiskelijaa kotiutumaan yliopistoon ja oppiaineeseensa. Lisäksi opiskelijat saavat tällaisessa interaktiivisessa ja aktivoivassa toiminnassa tietoja ja valmiuksia, jotka auttavat heitä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä.


Kohderyhmä
Ohjaus- ja keskustelufoorumi palvelee aluksi kirjallisuuden ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
Opiskelijat tarvitsevat alkusyksyn tutor-ohjauksen ja sydäntalven hops-työskentelyn välilläkin opastusta ja keskusteluyhteyttä.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoista monet ovat juuri muuttaneet ensimmäisen kerran kotoa vieraalle paikkakunnalle, ja he etsivät paikkaansa yliopistossa. Heillä on hyvät valmiudet tietokoneavusteiseen työskentelyyn, ja he haluavat saada ohjausta ja olla keskustelussa silloin, kun siihen liikenee aikaa heidän tiiviissä opiskeluohjelmassaan. Opiskelijat tarvitsevat tietoa ja sen lisäksi välillä kannustusta ja näkemyksellistä ainesta (pohdintaa ja tietoiskuja oppiaineen ja siinä käytettävien työtapojen luonteesta ja mahdollisuuksista).


Miksi juuri tämä aihe
Aihe on alkanut kiinnostaa, koska opettajana, opinto-ohjauksen antajana ja ”hopsaajana” olen huomannut, että tällaiselle työskentelylle olisi tarvetta. Opiskelijat ovat syksyn mittaan kertoneet pitävänä ohjauksen tehostamista tarpeellisena.


Ajankohtaisuus
Hanke on ajankohtainen siirtymävaiheessa, jossa opetussuunnitelma muuttuu, opiskelua tehostetaan ja eri taustoista olevia opiskelijoita tulee laitokselle. On tarpeetonta vastata samaan kysymykseen kahdellekymmenelle eri opiskelijalle sähköpostiviestissä, kun sen voi vaivattomasti tehdä yhteisillä www-sivuilla ja keskustelupalstalla.


Käytännön toteutus
Toiminta tapahtuu verkossa ja välillä kasvokkain. Verkkoon rakennetaan helposti ylläpidettävät www-sivut tietoiskuja varten. Optimaan kootaan keskustelukanavia, joista osa on kaikille yhteisiä, omaopen ja yhden opiskelijan välisiä ja opiskelijoiden pienryhmien omia. Päivitystä ja ylläpitoa hoitaa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ohjaaja ja opettaja, ns. omaope.
EHops-työskentely nivelletään tähän toimintaan siten, että sama opettaja ohjaa verkkosivuilla ja ottaa vastaan hopsin. Kasvokkain tavataan sekä kaksin että ryhmissä.

Työskentely on joustavaa, ja sitä kehitellään tarpeen mukaan. Se on opiskelijalähtöistä, ja siinä otetaan kaiken aikaa lukuun opiskelijoiden tarpeet ja toiveet. He pitävät ideaa toteutuskelpoisena, mutta he muistuttavat verkkotyöskentelyn kielteisistä puolista. Niitä ovat heidän antamansa palautteen mukaan pakkotahtisuus, ylhäältä ohjautuvuus, kasvottomuus, koneellisuus yms. tekijät. Ne eliminoidaan tästä kehittämishankkeesta.


Oppimiskäsitys
Hankkeen taustalla on käsitys oppimisesta sosiaalisena tapahtumana ja ryhmästä voiman ja tuen antajana. Lisäksi taustalla on näkemys opiskeluajasta tärkeänä ja melko pitkänä nuoren ihmisen elämänvaiheena, jossa hän tarvitsee yhteistyötä, tukea ja persoonallisuuden kehittymiseen ohjaavia virikkeitä. Hän ei opiskele vain yliopistoa varten. Hankkeen on määrä herättää hänen omaa ajatteluaan, arviointikykyään ja sosiaalisuuttaan. Elämyksetkin ovat opiskelijalle tarpeen, ja niitäkin on tarkoitus antaa.


Edut
Sivuilla saa vastauksia opiskelijoita askarruttaviin pulmiin, ja foorumi toimii opiskelijoiden ideariihenä. He voivat esittää ja työstää siellä ideoitaan. Toisiin tutustuminen, vertaistuki ja vuorovaikutus ovat avainsanoja.

Sivut parantavat tiedon kulkua, oppimista ja sitoutumista. Ajankäyttö on tarkoituksenmukaista, kun kysymyksiä voi esittää silloin kun ehtii ja ohjaaja voi vasta silloin kun se on hyvä.

Sivuille tulee tarvittaessa myös kevyempää ja hauskempaa ainesta, jos opiskelijat sitä toivovat. He voivat linkittää mukaan omia sivustojaan ja muuta hyödyllistä ja mukavaa. Lisäksi jokunen sivu tai keskustelupalsta voi käsitellä heidän suosikkiaiheitaan, kuten kirjoittamista: mikä on essee, miten kirjoitetaan kirja-arvostelu, mistä voi pyytää palautetta omista käsikirjoituksistaan jne.

Malli on kehiteltävissä opiskelijoiden toivomaan suuntaan, ja sitä voidaan muokata muillekin vuosikursseille, mahdollisesti myös kirjallisuuden eri alueisiin suuntautuville ja esim. pro gradu –työn tekijöille.


Laatutekijät
Hanke on laadukas, jos se auttaa uusia opiskelijoita orientoitumaan yliopistoon ja jos se tehostaa opinto-ohjausta. Tätä mitataan palautteella, jota opiskelijat antavat hankkeesta sen eri vaiheissa. Tärkeä laatutekijä on joustava mukautuminen opiskelijoiden tarpeisiin: hanketta ei laadita yliopistoa vaan sen uutta opiskelijaa varten. Käsitteet, tekninen toteutus, työympäristö auttavat asian perillemenoa, jos ne ovat koetellusti selkeitä ja onnistuneita.

Ohjaussysteemi on tehokas, jos se antaa opiskelijalle hänen etsimiään vastauksia eikä rakennu jälleen yhdeksi uudeksi portaikoksi, jota hän joutuu kapuamaan. Mallia ja siinä toteutuvaa prosessia kehitetään mm. seuraavissa suhteissa:
· aineksen hyödyllisyys,
· toteutuksen ajanmukaisuus,
· niveltyminen muuhun ensimmäisen opiskeluvuoden ohjelmaan,
· yhteistyön onnistuminen,
· opiskelijoiden erilaisuuden huomioon ottaminen,
· prosessi ongelmanratkaisuna,
· resurssoinnin suhde tulokseen,
· opiskelijoiden mahdollisuus toimia tukihenkilöinä,
· eri jaksojen ja työtapojen osuus,
· prosessi kokonaisuutena,
· mitä opiskelijat oppivat tästä toiminnasta myös opintojen muita vaiheita ja tulevia työtehtäviä varten,
· opiskelijoiden toiveiden kuuleminen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa